Jackillä on ollut pienestä pitäen kyky nähdä mielikuvitukselliseen myyttiseen todellisuuteen. Tämä toinen ulottuvuus sijaitsee Jackin mielen Takamaassa, mutta se ei ole tyystin kuvitteellinen vaan hyvinkin todellinen paikka. Toisesta todellisuudesta heijastuu muinainen Galnum kaupunki lahoavine temppeleineen todellisen kaupungin Exburghin alta, kaupunki joka liikkuu. Takamaasta nousee myös esiin kaksi hahmoa, härkäjuoksijoiksi kutsutut mies ja nainen. Jackille hahmot ovat todellisia, käsin kosketeltavia, ulkopuolisille henkilöille todellisuuksien sulautuminen näkyy Jackin ”kimmellyksenä”. Keitä härkäjuoksijat ovat ja miksi he juoksevat selviää kirjan loppupuolella. Siinä välissä Jack suostuu tieteelliseen kokeeseen, missä hän pääsee mielensä Takamaahan. Vaikka Jackin fyysinen olemus ei siirry, toisen todellisuuden tapahtumat vaikuttavat häneen fyysisesti.Kaukaiset kaiut sekoittaa tieteen fantasiaan. Tarina on paikoin kauhun kyllästämää Metsän Henget kirjan tapaan. Kirja ei kuulu Alkumetsä sarjaan, mutta sen pohjavire on samankaltainen. Härkäjuoksijat ovat samantapaisia entiteettejä kuin mythagot. Kaukaiset kaiut oli varsin hyvä lukukokemus, mutta ei ihan yltänyt Metsän Henkien luomaan tunnelmaan.
Every couple of years I reread the works of Robert Holdstock, my favorite author. Ancient Echos is a rich, complex novel, deeply thoughtful, of dark psychological horror, mythology, a brutal time, and the deepest layers of our minds. From a young age, the protagonist Jack has had visions of two otherworldly beings he calls the Bullrunners. As he becomes an adult, he finds that they, and the mysterious realms they come from, are becoming manifest. Jack is partly conduit, partly source, or perhaps the ghostly cities and inhabitants and forlorn shrines and temples are from race consciousness itself, from our deepest buried memories of our origins. He is drawn deeper, and in journeying into the depths of his own mind, must fight to protect himself and his family. Holdstock explores the deepest parts of the mind, myth, history, and reality. Do we dream the magic, or does the magic dream us?
