Mielensäpahoittaja Ja Ruskeakastike (2012) - Plot & Excerpts
Kovin epäilevin odotuksin lähdin mielensäpahoittajan toisen kirjan kimppuun. Mutta kyllä vain on niin, että ei tarvinnut minun mieltäni pahoittaa. Kyrö on onnistunut luomaan niin oivallisen vanhan kansan miehen, että hänen ajatuksiaan nykymaailman menosta on kerrassaan mukava lukea. Mielensäpahoittaja on sukua Havukka-ahon ajattelijalle ja kaikkien meidän maalla asuneiden ukeille. Täytyy myöntää, että yllätyin kun tämä pitkälti ruoan ympärille kasattu ajatuskokoelma (juonestahan ei oikein voi puhua) toimi näinkin hyvin. Mielensäpahoittaja on hyvä hahmo. Hänet pystyy sijoittamaan monen nykypäivän asian äärelle kummastelemaan ja mikäli Kyrön kynä on terävä, on jälki leppoisen mukavaa luettavaa jatkossakin. Niin minä mieleni pahoitan, jos tämä viimeiseksi kirjaksi jää. Olisihan se ollut merkittävä venyminen Kyröltä, jos tämä olisi ollut yhtä mainio lukuelämys kuin ensimmäinen mielensäpahoittaja. Tässä oli toki paljon hyvää, esim. kuvaliite. Ensimmäisessä kirjassa oli kuitenkin päähenkilön osalta yllättävää uskottavuutta, joka tässä toisessa tulemisessa rapisee, kun keittotaito karttuu valtavin hypähdyksin. Myös mielensäpahoittajan kielelliset ja ajatukselliset maneerit tulivat jo turhan tutuiksi. Joitakin tuoreitakin oivalluksia kirjaan sisältyy, mutta ne eivät ihan jaksa koko kirjaa kannattaa. Eipä silti, monesti nauratti ääneen, jos se on mittari jostakin.
What do You think about Mielensäpahoittaja Ja Ruskeakastike (2012)?
OK välipala mutta ei tarjoa paljoakaan mitä mielensäpahoittajalta ei olisi jo kuultu.
—niclar
Kyllä taas on lukijan mieli pahoitettu, niin kovin meinasi nälkä tulla lukiessa :-)
—Victor
Mielensäpahoittamisen huumoriarvo kärsii jatko-osan myötä hieman.
—Alexandra0609